Bloggari(ko)?

Mietin pitkään aloittaisinko ja kuinka alottaisin bloggauksen. 

Olen kirjoitellut päiväkirjaa vuosien varrella, vähän vaihtelevalla menestyksellä, ja siksi tämä blogiin kirjoittaminen niin kovasti minua kiehtoo. Olen myös lukenut paljon ja monia erilaisia blogeja ja seuraan aktiivisesti muutamaa blogia. Raskausaikana jäin koukkuun blogeihin (siitä tuli paheeni) ja luin päivittäin monen monta blogitekstiä. Ne olivat minun, muuten aika menevän mamman, lepohetkiä.  

Nyt olen noin pari viikkoa pohtinut ja ajatellut pitäisikö minun oikeasti alkaa kirjoittamaan ja ylläpitämään omaa blogia. Se ajatus ei ole jättänyt minua rauhaan. Tähän saakka olen kuitenkin pelännyt, etten osaa blokata. Etten osaa kirjoittaa. Etten osaa kirjoittaa asioista, joista muut olisivat kiinnostuneita. Etten osaa kirjoittaa niin hienosti ja täydellisesti mitä muut kirjoittavat. Ja ettei kukaan oikesti ole kiinnostunut meidän elämästämme ja toisaalta - miksi avaisin ovet meidän perhe-elämään, kun sen oven avaaminen on kuitenkin aika henkilökohtaista. 

Näitä pyörittelin yksin päässäni, kunnes eilen sanoin asiasta miehelleni ääneen ja hän aluksi epäilevänä naurahti. Hän ihmetteli miksi halusin kirjoittaa kaikki perheasiamme julki. Eikö se olisi liian henkilökohtaista? Sain kuitenkin selitettyä, että minulla on tarve purkaantua jollekin / jonnekin. Enkä suinkaan kirjoittaisi kaikkea. Kirjoittaisin asioista, joita minua mietityttää. Asioista joihin ehkä kaipaisin muidenkin mielipidettä. Asioista, jotka minua kiinnostavat. 

Tai sitten kirjoittaisin vain löpinää. Sekin on mahdollista. 


Tämän sanottuani, mies kannusti bloggaukseen. Useimmiten käy nimittäin niin, että kun mieheni tulee töistä, on minulla tarve selittää hänelle kerralla kaikki mahdollinen ja kun minua ei kuunnella -- mökötän. Ymmärrän ettei töitten jälkeen väsyneenä jaksa heti kuunnella koko päivän tapahtumia, mutta minulla on tarve purkaa päivääni jollekin. Siksi tämä kanava saattaa olla se juuri oikea minulle. 


En tiedä vielä tuleeko minusta aktiivista bloggaajaa, mutta kokeilen nyt aluksi omaksi ilokseni purkaa ajatuksiani tänne. Ehkä, omia tekstejä lukiessa läpi, ajatukset muovautuvat taas ihan uudella tavalla. Se jää nähtäväksi. 

Kiitos, kun jaksoit lukea! Palautetta saa ja pitää antaa :) 





                                                                                                                                                                                                                                                                                                                  Innolla kirjoittaen 

     💙💙 Katja